Maanantaina vierailtiin siis Keravalla.
Reilu kuukausi SM-skaboihin ja kotijengi (FCD) erittäin hyvä mittari tulevien kisojen laatu- ja vaatimustasosta kärkisijojen suhteen.
No, nokkaan tuli 0-3. Mutta mitä hienointa, maanantain peliesityksestämme on näkemykseni mukaan "kohtuu helppoa lähteä parantamaan"..
Toki, ainahan esimerkiksi ottelun avausmaalit voivat muuttaa pelin suuntaan ja jääkin ikuiseksi arvoitukseksi, mitä olisi tapahtunut JOS olisimme ottelun alkuminuuteilla onnistuneet kahdesta laatupaikastamme edes toisesta.
No, se siitä jossittelusta ja taisihan siellä avausjaksolla tosiaan meidänkin maalikehikot kolista muutamaankin eri otteeseen..
Itse koin että meidän pelissä petti ennen kaikkea hyökkäyspelaaminen, jotenkin tuli tunne että oltiin koko lailla " epäsynkassa" tuon osa-alueen suhteen läpi ottelun niin ajatuksen/ajoitustenkin suhteen.
Aika lailla siis niitä kuuluisia pelikäsitys juttuja, mutta kyllä näissä tilanteissa näkyi myös tietty jämäkkyyden (itseluottamuksenkin ?) puute.
Ja ettei tulisi väärin ymmärryksiä, niin "yksittäisiä pelaajia ei ole tarkoitus heittää K-junan alle", mutta pointti on kuitenkin selvä " jokaisen ukon pitää pystyä nähtyä parempaan".
Vaikka kolme omiin menikin, niin pakistomme neljä veijaria Tudeerin Jussilla höystettynä saa koko lailla puhtaat paperit, mutta vaikka nyt saittekin "kehut", niin totta helvetissä on varaa parantaa.. sillä tyytyväisyyteen loppuu kehitys.
Itse otan piikkiini kyllä täysin tuon "vaihtopenkin rauhattomuuden sekä vaihtojen epäselvyyden", kumpikaan seikka ei varmasti ainakaan auttanut peliämme, vaan todennäköisesti juurikin päinvastoin.
Huonoa valmistautumista "kentän reunan koutsilta" sanon minä.
No, parantaa pitää tälläkin sektorilla !
Sitten vaan IN-nappia pohjaan ens maanantain pelin suhteen ja uusilla käärmeskeitoilla ja kujeilla IHK:ta vastaan ensi maanantaina Herttoniemessä.
Jalkapalloterveisin: "koutsi" Jussi